Sairaalaverkko uudistuu vai uudistuuko?

Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima sairaalaverkkoselvitys pyrkii vastaamaan Suomen terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin. Keskeisenä tavoitteena on luoda kansallisesti yhtenäinen järjestelmä, joka turvaa potilaiden hoidon laadun ja henkilöstön riittävyyden. Selvityksessä painotetaan sairaalaverkon tiivistämistä ja resurssien keskittämistä kustannustehokkuuden ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Tässä yhteydessä erikoissairaanhoidon sairaaloille ja päivystyksille esitetään uusia palveluprofiileja ja työnjaon periaatteita, jotka nojautuvat megatrendien, kuten väestön ikääntymisen ja kaupungistumisen, ennusteisiin.

Selvityksen keskeiset ehdotukset

1. Yöaikaisten perusterveydenhuollon päivystysten vähentäminen (1.1.2026 alkaen): Ympärivuorokautisia päivystyksiä ehdotetaan säilytettäväksi vain alueilla, joissa etäisyydet ovat erityisen pitkät, kuten Ivalossa ja Kuusamossa. Yöajan terveyspalveluiden tarvetta vähennettäisiin lisäämällä digitaalisten palveluiden ja ensihoidon kapasiteettia.
2. Synnytyssairaaloiden määrän supistaminen: Jokaisella hyvinvointialueella, Uusimaa pois lukien, tulisi olla vain yksi synnytyksiä hoitava sairaala. Tämä parantaisi henkilöstöresurssien riittävyyttä ja potilasturvallisuutta. Uudellamaalla synnytyssairaaloiden määrää tulisi arvioida erillisin perustein.
3. Ympärivuorokautisten päivystävien sairaaloiden karsiminen: Hyvinvointialueilla tulisi olla yksi sairaala, jossa voidaan toteuttaa ympärivuorokautista päivystystä, leikkaustoimintaa ja tehohoitoa. Tällä tavoin henkilöstöresurssit kohdennettaisiin tarkoituksenmukaisesti ja vältettäisiin hajautumisen tuomia ongelmia.
4. Anestesiatoimenpiteiden hajautus: Kevyitä anestesiaa vaativia toimenpiteitä, kuten suun terveydenhuollon ja polikliinisiä toimenpiteitä, voitaisiin toteuttaa sairaaloiden ulkopuolella potilasturvallisuuden vaarantumatta.
5. Valmius ja varautuminen: Sairaaloiden tulee pystyä reagoimaan poikkeus- ja häiriötilanteisiin sekä varmistamaan riittävä kapasiteetti valtakunnallisella tasolla. Yhteistyötä yli alueellisten rajojen tulisi kehittää.

Aluevaltuutettujen näkemykset

Sairaalaverkkoselvitys on herättänyt vaihtelevia reaktioita aluevaltuutettujen keskuudessa. Monilla alueilla on ollut huolta esitettyjen muutosten vaikutuksista erityisesti pienempiin sairaaloihin ja niiden tarjoamiin palveluihin.

Länsi-Uusimaa ja HUS:

• Länsi-Uudenmaan valtuutettu Arja Uusitalo korostaa, että Uusimaa on erityistapauksena jättänyt monia kysymyksiä auki, kuten Lohjan ja Raaseporin sairaaloiden kohtalon. Hän suhtautuu kriittisesti prosessin tiedonjakoon ja arvioi selvityksen painottavan perusterveydenhuollon vahvistamista, mikä on pitkällä aikavälillä järkevää. Uusitalo pitää tärkeänä varmistaa, ettei yksikään sairaala alueella sulkeudu, vaikka palvelutarjonta saattaa muuttua.

Keski-Uusimaa:

• Keski-Uudenmaan valtuutettu Helinä Perttu näkee alueensa olevan selvityksen vaikutuksiltaan vähäisten muutosten edessä, koska Hyvinkään sairaala on hyvässä kunnossa ja sen tulevaisuus näyttää vakaalta. Perttu kuitenkin huomauttaa, että synnytysten keskittäminen vaatii tarkkaa harkintaa, koska kyseessä on raskasta henkilöstöresurssia vaativa palvelu.

Yhteenveto

Sairaalaverkkoselvityksen ehdotukset tavoittelevat parempaa resurssien hallintaa ja potilasturvallisuutta. Alueelliset erityispiirteet huomioiden esitetyt muutokset nostavat esiin kysymyksiä keskittämisen vaikutuksista paikallisiin sairaaloihin ja väestön palveluiden saavutettavuuteen. Vaikka monet aluevaltuutetut ymmärtävät muutostarpeen, he peräänkuuluttavat tarkempia vaikutusarvioita ja alueiden tarpeiden huomioimista päätöksenteossa. Selvitys toimii lähtökohtana kansalliselle keskustelulle sairaalaverkon tulevaisuudesta.