Sari Niinistö avaa keskustelua hyvinvointialueiden tulevaisuudesta

Soten alijäämäkeskustelun tilalle vaikuttavuutta

Sari Niinistö avaa keskustelua hyvinvointialueiden haasteista, sote-palveluiden vaikuttavuudesta ja tiedolla johtamisen merkityksestä. Hän painottaa, että nykyinen keskustelu soten alijäämistä ei vie asioita eteenpäin, vaan sen sijaan tulisi keskittyä palveluiden tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen. Hän korostaa, että resurssit ovat rajalliset, ja siksi ne on kohdennettava tarkasti niihin toimintoihin, jotka tuottavat tutkitusti parhaita tuloksia.

Hyvinvointialueiden toiminnan rajat ja mahdollisuudet

Niinistö nostaa esille, kuinka hyvinvointialueilla noudatetaan tarkasti valtion antamia ohjeita ja säännöksiä, mutta alueellisella tasolla liikkumavaraa on vähän. Tämä rajoittaa paikallisten päättäjien mahdollisuuksia reagoida alueellisiin erityispiirteisiin. Esimerkiksi resurssien jakamisessa henkilöstön ja tilojen välillä on tehtävä jatkuvaa optimointia, jotta palvelut saadaan toteutettua mahdollisimman kustannustehokkaasti. Hän mainitsee konkreettisena esimerkkinä leikkausjonojen lyhentämisen, joka on onnistunut teho- ja leikkausosastojen henkilöstöresurssien paremmalla yhteiskäytöllä. Samalla on syntynyt säästöjä esimerkiksi erilliskorvauksien käytön vähentymisen myötä.

Lasten ja nuorten hyvinvointi yhteiskunnan mittarina

Hän pohtii myös sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikutusta koko yhteiskuntaan. Esille nousevat erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ja niiden yhteys perheiden hyvinvointiin. Hän kuvailee, kuinka lasten ja nuorten pahoinvointi on merkki syvemmästä yhteiskunnallisesta ongelmasta. Varhaisen puuttumisen merkitys korostuu, ja tämän tukemiseksi tulisi kiinnittää huomiota muun muassa varhaiskasvatuksen ja koulun rooliin. Hän tuo esiin, että varhaiskasvatuksessa tehdään liian vähän lastensuojeluilmoituksia, vaikka henkilökunnalla on suora yhteys lasten arkeen. Tämän kynnyksen madaltaminen voisi mahdollistaa ongelmien tunnistamisen ja niihin puuttumisen ajoissa.

Priorisointi ja resurssien kohdentaminen

Palveluiden kohdentaminen herättää keskustelua myös siitä, kenelle ja millä kriteereillä palveluita tarjotaan. Niinistö peräänkuuluttaa priorisointikeskustelua, jossa punnitaan, mitkä toiminnot ovat aidosti vaikuttavia ja mitkä eivät. Hän huomauttaa, että tämä keskustelu on vaikea sekä poliittisesti että operatiivisesti, mutta sen käymistä ei voida välttää, jos halutaan turvata palveluiden jatkuvuus.

Tiedolla johtaminen sote-sektorilla

Keskustelu siirtyy tiedolla johtamisen käyttöön erityisesti sote-sektorilla. Niinistö painottaa, että vaikuttavuuden arviointi, yksikkökustannusten analysointi ja kustannustietoisuus ovat välttämättömiä työkaluja palveluiden kehittämisessä. Hän mainitsee, että eri alueilla on kehitetty hyviä toimintamalleja, joiden tulisi olla monistettavissa koko maahan. Esimerkiksi psykiatrian ja mielenterveyspalveluiden osalta on tehty rakenteellisia muutoksia, kuten perustason henkilöstön koulutusta mielenterveysongelmien tunnistamiseen. Tällä tavalla on voitu vähentää erikoissairaanhoitoon ohjattujen tapausten määrää.

Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa

Lisäksi Niinistö tarkastelee yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Hän tuo esille Harjun terveyden mallin, jossa yksityinen ja julkinen sektori tekevät yhteistyötä palveluiden tuottamisessa. Tämä on auttanut alueella esimerkiksi digipalveluiden kehittämisessä sekä hoitojonojen lyhentämisessä. Hän kuitenkin huomauttaa, että ulkoistamisen ja yhteisyritysten hyödyllisyyttä on aina arvioitava tapauskohtaisesti.

Omalääkärimalli ja hoidon jatkuvuus

Omalääkärimalli on noussut esille valtakunnallisessa keskustelussa. Niinistö suhtautuu siihen myönteisesti, mutta realistisesti – lääkärit eivät tällä hetkellä edes riitä mallin toteuttamiseen kaikkialla Suomessa. Oleellisempaa on pyrkiä hoidon jatkuvuuteen toiminnassa ja mm. paljon palveluita käyttävät hyötyvät omalääkäri tai omatiimimallista.  On tärkeää, että hoitava taho ei koko ajan vaihdu ja siksi esimerkiksi moniammatillinen tiimi tiettyjen potilaiden kohdalla on järkevä ratkaisu.

Yhteenveto

Yhteenvetona Niinistö korostaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä on keskityttävä vaikuttavuuteen, resurssien tehokkaaseen käyttöön ja yhteiseen tahtotilaan rakenteiden uudistamisessa. Hän peräänkuuluttaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja muistuttaa, että tavoitteena tulisi olla palvelut, jotka palvelevat käyttäjiään – tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.

Sari Niinistö

Sari Niinistö toimii Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajana. Hänellä on pitkä kokemus sote-sektorilta, ja hän on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä alueellisia palveluita. Niinistö korostaa työssään tiedolla johtamisen merkitystä, palveluiden vaikuttavuuden parantamista ja yhteistyön vahvistamista eri toimijoiden välillä. Hänen tavoitteensa on turvata palveluiden saatavuus ja laatu, erityisesti huomioiden alueelliset erityispiirteet ja haasteet.