Kari Ojala purkaisi byrokratiaa ja sujuvoittaisi palveluja

Palveluiden saavutettavuus ja asiakasrajapinnan parantaminen

Kari Ojala nostaa asiakasrajapinnan eli palveluiden saavutettavuuden yhdeksi suurimmista kehityskohteista. Hän huomauttaa, että järjestelmän pitäisi toimia sujuvasti, eikä asiakkaita saisi pompotella organisaatioiden välillä. Suurimpia ongelmia ovat hänen mukaansa:

• Soittaminen ja yhteyden saaminen on vaikeaa
• Takaisinsoittopalvelut eivät toimi kunnolla
• Aikoja ei ole riittävästi tarjolla
• Organisaatioiden rakenteet estävät joustavan hoitoon pääsyn

Ojalan mukaan palvelukulttuurissa on perinteisesti ollut taipumusta muodostaa ”potilaantorjuntabunkkereita”, eli järjestelmä vaikuttaa siltä, että sen ensisijainen tehtävä on estää pääsy palveluiden piiriin. Hän peräänkuuluttaa asennemuutosta, jossa ensisijainen tavoite olisi palvella asiakasta, ei niinkään hallita rakenteita.

Hoidon ohjaus ja prosessien kehittäminen

Ojala korostaa, että terveydenhuollossa tulisi olla selkeämpiä mittaristoja ja seurantatyökaluja. Tällä hetkellä päätöksenteossa ei ole riittäviä työkaluja ohjata toimintaa reaaliaikaisesti. Hän peräänkuuluttaa paremmin jäsennettyä prosessijohtamista, jonka avulla resurssit voidaan kohdistaa tehokkaammin ja hoidon vaikuttavuus voidaan arvioida tarkemmin.

Omalääkärimalli ja perusterveydenhuollon kehittäminen

Ojala suhtautuu omalääkärimalliin myönteisesti, mutta hän näkee sen hyödyllisimpänä pitkäaikaissairaille ja ikääntyneille. Työikäiselle, pääosin terveelle väestölle malli ei välttämättä tuo merkittäviä hyötyjä. Hän painottaa, että rajallisia resursseja tulisi kohdentaa ennen kaikkea niille, joilla on pysyviä sairauksia ja suuri hoidon tarve.

Toinen keskeinen ongelma on terveyskeskusten koko ja resurssit. Ojala toteaa, että pienet yksiköt, joissa on vain yksi tai kaksi lääkäriä, ovat haavoittuvaisia ja usein riippuvaisia keikkatyöläisistä. Hän pitää parempana mallia, jossa yksiköt olisivat suurempia (esimerkiksi neljän lääkärin kokoisia), koska silloin uusien työntekijöiden olisi helpompi tulla mukaan, ja työyhteisö voisi tarjota paremman tuen.

Hoitopolkujen sujuvuus ja sairaalaverkon kehitys

Ojala analysoi hoitojonojen ja palveluketjujen ongelmia. Hänen mukaansa hoitopolut eivät ole riittävän sujuvia, ja esimerkiksi leikkausjonot pitenevät usein siksi, että hoitohenkilökuntaa, jatkohoitopaikkoja tai leikkaussalitiloja ei ole samanaikaisesti saatavilla. Hän painottaa, että hoitojonojen aktiivinen hallinta ja resurssien tehokas ohjaaminen olisivat avainasemassa.

Sairaala- ja päivystysverkoston osalta hän on huolissaan siitä, että ministeriön linjausten myötä joillakin alueilla voidaan menettää täysin käyttökelpoisia leikkaussaleja ja hoitoyksiköitä. Tämä voi heikentää paikallisten sairaaloiden toimintaa ja keskittää erikoissairaanhoitoa liikaa suurempiin keskuksiin.

Tietojärjestelmät ja terveysdatan hallinta

Ojala näkee tietojärjestelmien kehittämisen kriittisenä tekijänä terveydenhuollon tehostamisessa. Hän korostaa, että potilastiedon pitäisi liikkua sujuvammin eri yksiköiden välillä ja olla käytettävissä siellä, missä sitä tarvitaan.

Hän suhtautuu Kanta-palveluihin kriittisesti ja tuo esiin aiempia ongelmia, joissa tietojärjestelmäuudistukset ovat viivästyneet byrokraattisten kiistojen vuoksi. Hänen mukaansa järjestelmien kehittämisessä pitäisi keskittyä siihen, että tieto saadaan nopeasti käyttöön ilman ylimääräistä hallinnollista byrokratiaa.

Tekoäly ja digitaaliset palvelut

Ojala näkee tekoälyn ja digitalisaation tärkeinä apuvälineinä, mutta ei itseisarvoisina ratkaisuina. Hän mainitsee esimerkiksi puheentunnistavan sanelun, joka voi nopeuttaa lääkäreiden työskentelyä, mutta huomauttaa, että tekoäly ei vielä kykene ymmärtämään monimutkaisia kielellisiä rakenteita riittävän tarkasti.

Hän uskoo, että tekoäly voi tulevaisuudessa auttaa erityisesti diagnostisessa työssä, kuten röntgenkuvien analysoinnissa. Hän kuitenkin painottaa, että teknologian käyttöönotossa pitää olla varovainen ja varmistaa, että järjestelmät ovat luotettavia.

Lasten ja nuorten mielenterveys

Ojala on huolissaan lasten ja nuorten mielenterveyden tilasta ja toteaa, että ongelmat ovat lisääntyneet, vaikka nuorten määrä on vähentynyt. Hän suhtautuu kriittisesti siihen, että kaikkia ongelmia yritetään ratkaista terapialla, ja uskoo, että laajemmat yhteiskunnalliset toimet, kuten perheiden tukeminen ja päihdepalveluiden kehittäminen, ovat avainasemassa.

Johtopäätökset

Kari Ojalan näkemyksissä korostuvat palveluiden sujuvuus, hallinnollisten rakenteiden selkeyttäminen ja teknologian hyödyntäminen. Hän painottaa käytännönläheistä ajattelua ja välttää liian radikaaleja muutoksia ennen kuin nykyiset järjestelmät on saatu toimimaan. Hänen näkemyksensä perustuvat sekä hallinnolliseen kokemukseen että käytännön havaintoihin terveydenhuollon toiminnasta.

Kari Ojala

Kari Ojala on kokenut kunnallispoliitikko ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija, joka toimii Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsenenä ja aluehallituksen 3. varapuheenjohtajana. Hän on toiminut johtavana lääkärinä Niuvanniemen sairaalassa ja on koulutukseltaan psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri. Ojala on ollut mukana kuntapolitiikassa useita kausia ja tuntee syvällisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnon ja järjestämisen