Hoitotakuun pidennys – seurauksia

Ilta-Sanomien 7.1.2025 artikkelissa toimittaja Olli Waris tarkastelee Petteri Orpon hallituksen päätöstä pidentää perusterveydenhuollon hoitotakuuta kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen ja suun terveydenhuollossa kuuteen kuukauteen. Lakimuutos herättää laajaa kritiikkiä erityisesti asiantuntijoilta, jotka pitävät päätöstä haitallisena heikossa asemassa oleville ryhmille ja pitkän aikavälin kustannustehokkuudelle.

Asiantuntijat, kuten Helsingin hallintoylilääkäri Jukka Pellinen ja Soste ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas, katsovat, että muutos vaikeuttaa hoitoon pääsyä ja kohdistuu erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin. Lääkäripalveluyritysten Ismo Partanen huomauttaa, että hoidon viivästyminen lisää sairauksien pahenemista ja nostaa erikoissairaanhoidon kustannuksia, jolloin säästöjä ei todellisuudessa synny.

Vaikka esimerkiksi Lapin ja Satakunnan hyvinvointialueilla nähtiin päätöksessä joitakin myönteisiä puolia, kuten aluekohtaisen joustavuuden lisääntyminen, molemmat alueet kyseenalaistivat sen vaikutukset kustannuksiin ja terveydenhuollon ongelmiin. Nopean hoitoon pääsyn katsottiin edelleen olevan keskeinen tekijä ongelmien ennaltaehkäisyssä.

Artikkeli tuo esille myös aiemman kahden viikon hoitotakuun toteutumisvaikeudet. Esimerkiksi Helsingissä vain 38 prosenttia lääkärikäynneistä toteutui kahden viikon sisällä. Suurimpana esteenä nähdään lääkäripula, joka pahentaa palveluiden saatavuutta. Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä kritisoi rahoitusmallia, joka hänen mukaansa kannustaa pitämään väestö sairaina sen sijaan, että rahaa annettaisiin hoitojonojen purkamiseen.

Huhtikuun kunta- ja aluevaalien lähestyessä hallitus joutuu todennäköisesti kohtaamaan lisää kritiikkiä päätöksestään. Kysymykset hoitotakuun toimivuudesta ja lääkäripulan ratkaisemisesta jäävät avoimiksi, ja oppositio voi hyödyntää niitä kampanjoinnissaan. Waris päättää tekstinsä pohtimalla, kuinka moni kansalainen jaksaa todella odottaa kolme kuukautta lääkäriin pääsyä ja miksi sote-uudistuksen alkuperäinen tavoite, palveluiden parantaminen, näyttää jääneen taka-alalle.