Kirsi Moisanen: Kainuun hyvinvointialueen haasteet ja kehitystarpeet

Niukkenevat resurssit korostavat yhteistyön merkitystä

”Meillä Kainuun hyvinvointialueella rakenteelliset haasteet ovat arkipäivää. Pitkät välimatkat, palveluiden keskittäminen ja resurssien niukkuus pakottavat meidät miettimään palvelujen järjestämistä aivan uudella tavalla. Perus- ja erikoissairaanhoidon integraatio on ollut meillä käytössä jo pitkään, ja uskallan sanoa, että olemme siinä Suomessa aivan kärjessä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että meillä ei olisi vielä paljon kehitettävää.”

Yksi merkittävimmistä kehittämiskohteista on asiakassegmentointi. ”Emme voi enää ajatella, että kaikki asiakkaat tarvitsevat samanlaisia palveluja ja samoja palvelumuotoja. Digitalisaatio on tuonut meille uusia mahdollisuuksia, mutta niitä ei ole vielä hyödynnetty kattavasti. Jotkut asiakkaat hyötyisivät huomattavasti enemmän digitaalisista ratkaisuista, kun taas toiset – erityisesti ikäihmiset tai paljon tukea tarvitsevat asiakkaat – tarvitsevat edelleen perinteistä kasvokkaista palvelua. Segmentointi on välttämätöntä, jotta voimme kohdentaa resurssit oikein ja tarjota palveluja asiakaslähtöisesti.”

Toinen keskeinen haaste on eri toimijoiden välisen yhteistyön puute. ”Meillä Kainuussa ei ole vielä kattavaa innovaatioekosysteemiä, joka yhdistäisi sosiaali- ja terveydenhuollon, alueen kunnat sekä innovatiivisia ratkaisuja kehittävät yritykset ja muut palveluntuottajat.” Oulussa vastaavaa yhteistyötä on kehitetty pitkälle, mutta meillä toiminta on edelleen hajanaista. Tämä on suuri puute, sillä ilman vahvaa yhteistyötä me emme pysty ottamaan käyttöön uusia toimintamalleja ja hyödyntämään kaikkia mahdollisia resursseja tehokkaasti.”

Moisanen painottaa, että hyvinvointialueella ei voida tehdä kehittämistä yksin. ”Yritysyhteistyö on aivan keskeistä. Meidän pitää tuoda yhteen yritykset, jotka kehittävät sosiaali- ja terveysalan teknologisia ratkaisuja, sekä hyvinvointialueen tarpeet. Meidän on tärkeää hyödyntää teknologian tarjoamia mahdollisuuksia, jotta voimavaroja jää myös fyysisten palvelujen tuottamiseen

Hoitoonpääsyn ja resurssien jakamisen haasteet – ennaltaehkäisy korjaavan hoidon sijaan

”Lääkäri-hoitajamallin ja oman lääkärin mallin kehittäminen on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme, mutta suurena haasteena on lääkäreiden epätasainen saatavuus eri puolilla Kainuuta. Vetovoimaisemmilla paikkakunnilla, kuten Sotkamossa, lääkäreitä on helpompi rekrytoida, kun taas pienemmillä paikkakunnilla tilanne on huomattavasti vaikeampi. Tämä vaikuttaa hoitoonpääsyyn, jonoihin ja potilaiden saaman hoidon jatkuvuuteen.”

Moisanen painottaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit kohdistuvat yhä liikaa korjaavaan hoitoon ja palveluun, vaikka ennaltaehkäisy voisi merkittävästi vähentää raskasta erikoissairaanhoitoa ja pitkällä aikavälillä säästää sekä rahaa että inhimillisiä voimavaroja. ”Tällä hetkellä me hoidamme ongelmia niiden jo synnyttyä, mutta meidän tulisi panostaa enemmän siihen, että niitä syntyisi mahdollisimman vähän. Ennaltaehkäisevien palveluiden kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja resurssien uudelleenkohdentamista, mutta se on ainoa tapa tehdä sosiaali- ja terveydenhuollosta kestävämpää.”

Vaikuttavuuden arviointi on Moisasen mukaan yksi suurimmista kehityskohteista. ”Meillä ei ole tarpeeksi tietoa siitä, mitkä palvelut todella tuottavat pitkäaikaisia sosiaali- ja terveyshyötyjä. Ilman kunnollista dataa päätöksiä tehdään usein puutteellisin tiedoin, mikä johtaa resurssien tehottomaan käyttöön. Tiedolla johtamisen kehittäminen on välttämätöntä, jotta voimme tehdä parempia päätöksiä ja varmistaa, että käytämme resurssimme oikeisiin asioihin.”

Hoidon laatu, vaikuttavuus ja ennaltaehkäisevä työ – kestävämpää terveydenhuoltoa

Meidän on varmistettava, että palvelumme eivät ainoastaan täytä minimivaatimuksia, vaan ovat myös aidosti vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Hoidon vaikuttavuuden arviointi on tällä hetkellä puutteellista, mikä vaikeuttaa resurssien oikeaa kohdentamista. Jos emme tiedä, mitkä hoitomuodot tai palvelut oikeasti tuottavat terveyshyötyjä pitkällä aikavälillä, riskinä on, että resursseja käytetään tehottomasti tai kohdennetaan vääriin asioihin.

Moisanen korostaa, että vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen on ratkaisevaa, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä voidaan siirtää ennaltaehkäisyyn. ”On selvää, että ennaltaehkäisevät palvelut eivät ole pelkästään kustannustehokas vaihtoehto, vaan ne myös parantavat ihmisten elämänlaatua. Mutta tämä ei onnistu ilman kunnollisia mittareita ja tietopohjaa, joilla arvioidaan toimenpiteiden tehoa. Meidän täytyy hyödyntää tutkimusta ja dataa, jotta pystymme tekemään päätöksiä, jotka aidosti ehkäisevät sairauksia ja vähentävät erikoissairaanhoidon tarvetta.”

Oman voinnin seuranta – tiedolla johtamisen ja ennaltaehkäisyn keskiössä

Ihmisille pitäisi antaa enemmän työkaluja oman hyvinvointinsa terveytensä seurantaan. Tänä päivänä on saatavilla lukuisia digitaalisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan esimerkiksi seurata verenpainetta, verensokeria, liikunta-aktiivisuutta ja muita terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Jos ihmisillä olisi paremmat mahdollisuudet seurata vointiaan ja he saisivat tarvittaessa tukea ammattilaisilta, voisimme ehkäistä monia sairauksia jo ennen kuin ne ehtivät edetä vakaviksi.

Moisanen näkee tässä myös mahdollisuuden hoidon sujuvuuden varmistamiseen. ”Jos potilastietoihin saataisiin reaaliaikaista tietoa esimerkiksi kotona tehtävistä mittauksista, hoitohenkilöstö voisi reagoida mahdollisiin ongelmiin jo ennen kuin ne pahenevat. Esimerkiksi diabeetikko voisi saada automaattisen ilmoituksen, jos verensokeriarvot poikkeavat normaalista, ja hoitaja voisi ottaa yhteyttä ennen kuin tilanne kriisiytyy. Tämä ei ainoastaan vähentäisi turhia päivystyskäyntejä, vaan myös parantaisi hoidon laatua ja potilaan hyvinvointia pitkällä aikavälillä.”

Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen – mahdollisuuksia, joita emme hyödynnä

”Digipalvelut ovat tulevaisuutta, mutta ne eivät voi olla kaikille samanlaisia. Tällä hetkellä meillä ei ole tehty kattavaa asiakassegmentointia, joten me emme tiedä tarkasti, miten voisimme kohdentaa digipalvelut oikein. On selvää, että monet asiat voidaan hoitaa digitaalisesti, mutta meidän täytyy myös tietää, kuka tarvitsee mitäkin palvelumuotoa.”

Haastattelussa nousi esiin myös EU:n terveystietoalueasetus, joka tuo potilaille oikeuden siirtää terveystietojaan yksityisen ja julkisen sektorin välillä. ”Tällä hetkellä meidän järjestelmämme eivät tue tällaista tiedonsiirtoa. Tämä on meille iso haaste, mutta samalla myös mahdollisuus parantaa palveluiden saavutettavuutta. Meidän täytyy kehittää ratkaisuja, jotka mahdollistavat tiedon saumattoman kulkemisen eri toimijoiden välillä, jotta potilaan hoito olisi kokonaisvaltaisempaa ja sujuvampaa.”

Työn organisointi ja tuottavuus – parempaa johtamista ja tehokkuutta

Moisanen painottaa, että työvoiman tehokas käyttö on keskeistä. ”Meillä on paljon osaamista, mutta emme aina hyödynnä sitä oikein. Esimerkiksi sairaanhoitajia, jotka ovat käyneet kliinisen asiantuntijan koulutuksen, ei käytetä täysimääräisesti heidän osaamistaan vastaavissa tehtävissä. Tämä on resurssien hukkaamista ja vaikuttaa myös työmotivaatioon.”

Hän näkee moniammatilliset tiimit ratkaisuna moniin hoidon haasteisiin. ”Lääkäri ja hoitaja voivat työskennellä tiiminä, jolloin hoidon jatkuvuus paranee ja turhat lääkärikäynnit vähenevät. Moniammatillisuus on keino parantaa hoidon laatua ja saatavuutta, mutta sen hyödyntämistä pitää kehittää edelleen.”

Liikkuvat ja hajautetut palvelut – ratkaisu harvaanasuttujen alueiden haasteisiin

”Kainuussa on pitkät välimatkat, joten meidän täytyy miettiä palveluiden saavutettavuutta tarkasti. Liikkuvat palvelut voisivat mahdollisesti olla ratkaisu, mutta ne täytyy toteuttaa kustannustehokkaasti. Meidän täytyy miettiä, miten voimme hyödyntää olemassa olevia tiloja ja resursseja paremmin, sen sijaan että rakennamme uusia kalliita yksiköitä. Tilojen tulee kuitenkin olla terveellisiä sekä asiakkaille että työntekijöille.”

Tulevaisuuden näkymät – kohti vaikuttavampia ja asiakaslähtöisempiä palveluja

”Meillä on Kainuussa paljon vahvuuksia, mutta kehittämistä riittää. Digitalisaatio, vaikuttavuuden arviointi ja resurssien järkevä käyttö ovat avainasemassa. Meidän täytyy kehittää palveluita asiakaslähtöisemmäksi ja varmistaa, että käytämme resurssimme viisaasti. Jos saamme kehitettyä uusia toimintamalleja ja otamme digiratkaisut laajamittaiseen käyttöön, meillä on mahdollisuus tarjota parempia palveluja Kainuun asukkaille.”

Kirsi Moisanen

Kirsi Moisanen on yhteiskuntatieteiden tohtori ja pitkän linjan sote-alan asiantuntija, joka on työskennellyt sairaanhoitajana, kehittäjänä ja johtajana sekä toiminut aluehallituksessa ja valtuustotyössä Kainuun hyvinvointialueella. Hän on erityisen perehtynyt asiakaslähtöiseen osaamisen johtamiseen ja vanhuspalveluiden kehittämiseen. Moisanen korostaa palveluiden saavutettavuuden, vaikuttavuuden arvioinnin ja digitalisaation merkitystä sekä näkee moniammatilliset tiimit, asiakassegmentoinnin ja innovaatioekosysteemin rakentamisen avaintekijöinä hyvinvointialueen tulevaisuudessa. Hän peräänkuuluttaa tiedolla johtamista ja resurssien parempaa kohdentamista ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä lääkärien ja hoitajien työnkuvien uudelleenajattelua, jotta Kainuussa voitaisiin tarjota tehokkaampia ja laadukkaampia palveluja harvaanasutulla alueella.