Maria Kaisa Aula: Tasapainoilua talouden, palveluiden ja tulevaisuuden välillä

Nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Keski-Suomen hyvinvointialue syntyi 26 aiemmasta toimijasta, ja ensimmäinen valtuustokausi on kulunut perusrakenteiden luomiseen. Nyt toisella kaudella katse voidaan vihdoin siirtää määrätietoiseen kehittämiseen sekä toiminnan ja talouden yhteensovittamiseen.

Suurin haaste on talouden tasapainottaminen – ja se on tehtävä tiukassa aikataulussa. Hyvinvointialueen taloutta ei saada kuntoon vuoteen 2026 mennessä rikkomatta joko hyvinvointialuelakia tai kansalaisten perusoikeuksia. Siksi rahoituksen vakauttaminen vaatii pidemmän aikavälin suunnittelua, joka ulottuu vuosikymmenen loppupuolelle saakka.

Palveluverkko ja investointitarpeet

Keski-Suomen palveluverkkoa ei tarvitse merkittävästi karsia, mutta investointeja ei voi välttää. Jämsän tilanne on kriittinen, sillä nykyiset tilat eivät ole käyttökelpoisia, ja Jyväskylän Huhtasuolla tarvitaan kipeästi uudistuksia. Pelkkä kiinteistöistä luopuminen ei kuitenkaan riitä ratkaisemaan talousongelmia – merkittävät säästöt löytyvät palveluketjujen uudistamisesta ja ennaltaehkäisevästä työstä, joka vähentää palvelutarvetta pitkällä aikavälillä.

Kehittämisen keskiössä ovat perusterveydenhuollon vahvistaminen, oma lääkärimalli, vanhusten palveluketjujen kehittäminen sekä lasten ja perheiden varhainen tukeminen. Kun perheille tarjotaan apua ajoissa (varhaisessa vaiheessa), voidaan vähentää lastensuojelun (ja ympärivuorokautisen hoivan) ja sijaishuollon tarvetta.

Valtionrahoitus ja tietopohjan ongelmat

Keski-Suomen valtionrahoitus on jäänyt kymmeniä miljoonia euroja liian alhaiseksi puutteellisten diagnoosikirjausten vuoksi. Tilannetta on jo alettu korjata, mutta työ on kesken. Vuoden 2025 rahoitukseen haetaan muutosta yhdessä Etelä-Pohjanmaan kanssa.

Valtakunnallisesti rahoitusjärjestelmän tietopohjassa on isoja ongelmia. Joillakin hyvinvointialueilla on ollut etumatkaa parempien tietojärjestelmien ansiosta, kun taas toiset ovat jääneet jälkeen. Tämä epätasa-arvo olisi pitänyt huomioida jo uudistuksen alkuvaiheessa.

Hyvinvointialueiden kehitys ja tulevaisuus

Hyvinvointialueiden välillä on merkittäviä tasoeroja, eikä ole realistista odottaa, että kaikki saavuttavat saman tason muutamassa vuodessa. Hallinnollisten uudistusten sijaan pitäisi keskittyä palveluketjujen tehostamiseen.

Sosiaalipalvelut ja ennaltaehkäisy

Keski-Suomi on vasta vuodesta 2023 alkaen tehnyt maakunnallista sosiaalipolitiikkaa, ja kehittämistarpeita riittää. Sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon yhteys on yhä liian heikko, ja esimerkiksi vanhusten palveluissa omalääkärimalli voisi vähentää tarpeettomia päivystyskäyntejä ja erikoissairaanhoitoa.

Yhteistyö kuntien kanssa on kriittistä, jotta ennaltaehkäisevää työtä voidaan vahvistaa ja palvelutarvetta vähentää. Myös järjestöjen ja seurakuntien panos on tärkeä. Lastensuojelumenojen kasvu on hälyttävää, ja perheiden sekä lasten mielenterveyttä on tuettava aiemmin, jotta raskaammilta toimenpiteiltä vältytään.

Tietojärjestelmät ja yhteistyö

Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyö takkuaa erityisesti tietojärjestelmien ja tiedonjaon osalta. Sosiaalipalveluiden, opetustoimen ja terveydenhuollon välinen yhteistyö on edelleen liian hajanaista, ja tieto liikkuu usein vasta siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat jo pitkällä.

Ratkaisuja kuitenkin kehitetään. Perhekeskusmalli ja ITLAn yhteisövaikuttavuusmalli ovat uusia toimintatapoja, jotka voisivat tiivistää kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyötä. Perhekeskuksen yhteinen tilannehuone voisi tuoda eri toimijat yhteen ja mahdollistaa kattavamman tilannekuvan lasten ja nuorten arjen ilmiöistä. Samalla tarvitaan yhteistä tietopohjaa, joka mahdollistavat tehokkaan tiedonjaon yli hallinnollisten rajojen.

Johtopäätökset

Keski-Suomen hyvinvointialueen suurimmat haasteet liittyvät talouden tasapainottamiseen, palveluketjujen kehittämiseen ja tietojärjestelmien sekä tietopohjan parantamiseen. Pelkkä hallinnollinen uudistaminen ei riitä – asukkaiden hyvinvointi on varmistettava ennakoivilla ja tehokkailla palveluilla. Tämä vaatii saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä kansallisia toimenpiteitä rahoituksen ja tietopohjan kehittämiseksi.

Maria Kaisa Aula

Maria Kaisa Aula on kokenut ja verkostoitunut yhteiskuntavaikuttaja, joka on omistanut uransa ihmislähtöisen hallinnon, strategisen suunnittelun ja osallistavan päätöksenteon kehittämiseen. Hänellä on pitkä kokemus niin valtionhallinnosta kuin kansalaisjärjestötoiminnasta, ja hänen kädenjälkensä näkyy erityisesti sote-uudistuksen valmistelussa ja hyvinvointipalveluiden kehittämisessä. Aula toimii tällä hetkellä Keski-Suomen hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajana ja pyrkii työssään yhdistämään suurten linjojen ymmärryksen ja paikallistason tarpeet. Hänen johtamisessaan korostuvat yhteistyö, rohkeus uudistaa sekä vahva usko ihmisten hyvinvointiin perustuvien palveluiden merkitykseen.