Luottamustehtävien kolmoismandaatit

Suomen Kuvalehden numerossa 2/2025 käsiteltiin moninkertaisten luottamustehtävien eli niin sanottujen kolmoismandaattien rajoittamista Suomessa. Useat puolueet ovat keskustelleet siitä, pitäisikö yksittäisen henkilön voida toimia samanaikaisesti kansanedustajana, aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna. Tähän mennessä vasemmistoliitto on suurista puolueista ainoa, joka aktiivisesti pyrkii rajoittamaan tehtävien keskittymistä kevään 2025 alue- ja kuntavaaleissa. Muut puolueet odottavat yhteistä linjausta, joka sitoisi kaikkia.

Oppositiopuolueista SDP, vasemmistoliitto ja vihreät suhtautuvat myönteisesti kolmoismandaatin rajoittamiseen. SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi on esittänyt, ettei kansanedustaja voisi toimia samanaikaisesti alue- ja kunnanvaltuutettuna, mutta ehdotus ei ole saanut riittävästi tukea muilta puolueilta. Vihreät puolestaan säätäisivät rajoitukset mieluiten lailla. Vasemmistoliitto on antanut jäsenilleen suosituksen, jonka mukaan henkilö voi olla ehdolla joko kunta- tai aluevaaleissa, mutta ei molemmissa, jos hän toimii kansanedustajana tai EU-parlamentin jäsenenä.

Hallituspuolueista perussuomalaiset suhtautuvat asiaan avoimesti ja ovat valmiita keskustelemaan rajoituksista. Pääministeripuolue kokoomus ja keskusta kuitenkin korostavat ehdokkaiden ja äänestäjien omaa harkintaa. Heidän mukaansa eri tehtävät voivat tukea toisiaan ja lisätä ymmärrystä päätöksenteosta, eikä ajankäytön katsota olevan ylitsepääsemätön este.

Vaikka lakimuutokset eivät ole tällä hetkellä todennäköisiä, useat kansanedustajat ovat pohtineet mallia, jossa kolmannelle luottamustasolle valittu henkilö luopuisi yhdestä aiemmasta tehtävästään. Esitys aiheesta raukesi viime vaalikaudella, vaikka se sai tukea useista puolueista. Suomen poliittisessa järjestelmässä nykyinen lainsäädäntö antaa vain vähän rajoituksia ehdokkuudelle, ja asiaan liittyvät aloitteet ovat jääneet toistaiseksi keskustelun tasolle.